Kultahattu eli The Great Gatsby on vuonna 1974 julkaistu
elokuva, joka perustuu F. Scott Fitzgeraldin samannimiseen romaaniin. Elokuvan
ohjasi Jack Clayton, tuotti David Merrick ja käsikirjoitti mm.
Kummisetä-elokuvista tunnettu Francis Ford Coppola. Pääosissa ovat Robert
Redford (Jay Gatsby), Mia Farrow (Daisy Buchanan), Bruce Dern (Tom Buchanan),
Sam Waterston (Nick Carraway) ja Karen Black (Myrtle Wilson).
Elokuva pyörii suurimman osan ajasta Jay Gatsbyn ja Daisy
Buchananin välisen suhteen ympärillä. Se kuitenkin alkaa Nick Carrawayn
lyhyellä puheella ja alkutunnelmilla. Nick asuu Jay Gatsbyn naapurissa ja hän
haluaakin tutustua tähän eräissä juhlissa, jotka järjestetään Jayn kotona. Se
onnistuukin, ja siitä lähti liikkeelle Nickin ja Jayn välinen ystävyyssuhde. Lounaalla
Nick kutsui Jayn kotiinsa, jossa tämä tapasi hänen viehättävän ystävänsä Daisy
Buchananin. Kävi ilmi, etteivät Daisy ja Jay olleet tavanneet kahdeksaan
vuoteen, minkä seurauksena heidän välinen romanssinsa sai jatkoa. Daisyn
silloinen mies Tom Buchanan ei kuitenkaan nähnyt suhdetta hyvällä, ja jonkin
ajan kuluttua Tom aiheutti heidän välilleen kitkaa. Samanaikaisesti Myrtle ja
George Wilson kävivät riitaa omasta suhteestaan niinkin kiihkeästi, että se
johti Myrtlen kuolemaan, jonka aiheutti huolimattomasti autoa ajanut Daisy
Buchanan. Tämän seurauksena George lähti etsimään syyllistä, päätyi Jay Gatsbyn
taloon ja tappoi hänet, joka oli silloin uima-altaalla lepäämässä, sekä lopulta
myös itsensäkin. Sen jälkeen totuus eri henkilöiden välisistä suhteista alkoi
paljastua.
Elokuva on mielenkiintoinen, sillä se kuvastaa hyvin
1920-luvulla vallinnutta yhteiskunnallista tilannetta ja samalla myös sen ajan
jazz-henkeä. Elokuvan tärkeimpiä teemoja olivat kuitenkin rakkaus ja
ystävällisyys loppuosan vaikeista tilanteista huolimatta. Itse en ehkä pysty
samaistumaan sen ajan yhteiskuntaan, mutta sekin on vain merkki erilaisuudesta
ja siitä, että maailma muuttuu nopealla vauhdilla. 2010-luvun yhteiskuntahan on
merkittävässä määrin erilainen 1920-luvun vastaavaan verrattuna johtuen siitä,
että painopiste on siirtynyt yhteisöllisyydestä kohti yksilöllisyyttä. Näyttelijäsuoritukset
olivat erittäin hyviä. Tällä kertaa parhaat kortit taskustani veivät Mia Farrow
ja Robert Redford. Myös puvustuksessa ja maskeerauksessa onnistuttiin hyvin.
Kaiken kaikkiaan hyvä elokuva, joka rauhoittaa monen ihmisen mielet esim.
tiukan työrupeaman jälkeen.
Vili Roponen
