Jukka Itkonen: Laululinnun saarella (Kirjapaja, 2009)

Jukka Itkonen: Laululinnun saarella (Kirjapaja, 2009)

Jukka Itkonen on syntynyt 7.lokakuuta 1951 Varkaudessa. Hän on ammatiltaan runoilija, sanoittaja, kirjailija ja muusikko. Runojen lisäksi hän on kirjoittanut novelleja, lastenromaaneja, näytelmiä, tv-näytelmiä ja kuunnelmia. Tämän lisäksi Itkonen on toiminut suomentajana ja kirjojen kuvittajana sekä kirjankansien suunnittelijana.

Jukka Itkosen Laululinnun saarella on vuonna 2009 ilmestynyt runoteos. Pienet runot kuvaavat herkästi pieniä, ohikiitäviä hetkiä elämästä, kesästä ja kauneudesta. Mukana on myös luonto- ja eläinrunoja.

Itkosen säkeistä huokuu kesän lämpö ja kirkkaus, levollisuus ja rauha. Kuvaavaa kirjan tunnoille on, että esipuheeksi on valittu pieni ote Georges Bertonin teoksesta Mies jota linnut kuuntelivat (Suomen lähetysseura, 1996.) Samoin Itkosen runomaailmaa avaa hienosti teoksen avausruno: ”Ikkuna on avoin. / Aivan samoin tavoin / mieleni on aamutaivas, / kirkas, rannaton.”

Laululinnun saarella -teoksen runot ovat lyhyitä, mutta niissä on paljon koskettavaa tunnetta. Runoista hehkuu iloa ja surua, mutta myös lapsenmielisyyttä ja keveyttä. Runot koostuvat erimittaisista säkeistöistä, mutta yhteistä ovat loppusoinnut ja rytmi. Esimerkiksi sopii vaikkapa: ”Tuuli asuu puussa, / vaikkei sitä näy / kello ei tunne aikaa, / vaikka kello käy.” Vastaavanlainen rytmitys ja loppusoinnutus on havaittavissa myös Itkosen hauskoissa lastenrunoissa.

Jukka Itkosen runot kertovat tarkkasilmäisestä luonnon havainnoinnista, siitä aiheutuvista tunnetiloista ja niiden sanoittamisesta. Tekstit saavat lukijassa aikaan ahaa-elämyksiä: yhtäkkiä näkee luonnossa monia pieniä herkkiä yksityiskohtia, joita ei ole ennen huomannut, aurinko on lämpimämpi ja kesän valo kirkkaampaa. Vaikka runot pääosin puhuvat konkreettisesti pienistä ihmeistä ympärillämme, joistain runoista avautuvat laajemmat näkymät: ”… Aurinko synnytti meidät. // Se katsoo avaruudestaan / joka päivä uudestaan / näitä meidän touhujamme / täällä pallon päällä.// Se tuntee monta planeetta, / sen lapsiin kuuluu / myöskin Maa / metsineen ja vuorineen, / vanhoineen ja nuorineen, / lintuineen ja kaloineen.// Ja viimein, leivänpaloineen, / sitten ihminen.// … (Aurinkolaulu).

Laululinnun saarella on levollinen ja valoisa lukukokemus, johon tekee mieli palata yhä uudelleen.

Jos haluaa etsiä kanssakulkijoita Jukka Itkosen runopoluille, sellaisiakin voidaan tunnistaa suomalaisten runoilijoiden joukosta. Mieleen tulevat nykyrunoilijoista esimerkiksi Risto Rasa tai Pertti Nieminen ja vanhemman polven kirjoittajista Helvi Juvonen. Rasan runoissa on ehkä enemmän huumoria, kun taas Itkosen säkeissä kuuluu herkkyys. Juvosen ja Itkosen runoilijaäänissä on paljon samoja sävyjä.


Anna